Itsensä johtaminen on taitolaji, jota kannattaa harjoitella.

Mitä se itsensä johtaminen on ja miksi sitä pitäisi tehdä? Helposti tulee mieleen vain se, että selviää päivän töistään aikataulussa. Mutta ehkä olisi hyvä pysähtyä vähän isompien ajatusten äärelle. Miksi teet työtäsi tai muita asioita elämässäsi, ja mihin pyrit sillä, että johtaisit itseäsi paremmin? Loppujen lopuksi kyse on siitä, että osaat suunnitella elämääsi, tiedostat tavoitteesi ja miten niihin pääset, jotta elämäsi olisi mielekästä ja omannäköistä. Itsensä johtamiseen kuuluu olennaisena osana myös oman hyvinvoinnin huomioiminen. Työtä ei voi tehdä oman hyvinvoinnin kustannuksella. 

Itsensä johtaminen tuntuu olevan tuntuu olevan kovasti tapetilla juuri nyt, sillä jopa 90 % Auntie-pakettien käyttäjistä ottaa asian esille omissa sessioissaan. Aihe on korostunut erityisesti nyt korona-aikaan asiantuntijatehtävissä, mutta itsensä johtaminen myös saanut uusia merkityksiä. 

itsensä johtaminen on kuitenkin tärkeää työssä kuin työssä, ei pelkästään asiantuntijatyössä. Ja kaikenlaisissa yrityksissä myös, yksityisissä yrityksissä, julkishallinnossa, kuten kunnanvirastoissa ja tai missä tahansa. Hyvin samankaltaisia haasteita esiintyy, vaikka toimialat voivat olla hyvinkin erilaisia. 

Itsensä johtamisessa on tärkeää sisäistää, että jokainen on todella myös vastuussa itsestään. Niin työntekijänä mutta myös kotona – mehän olemme vastuussa lapsistamme tai siitä, millaisia olemme puolisona tai ystävänä. Osaavan ja innostuneen työntekijän taustalla on onnistunutta elämänhallintaa myös työpaikan ulkopuolella.

 

8 – 8 – 8 malli

Meillä on ihannetilanteessa 8 tuntia päivässä työtä, 8 tuntia vapaa-aikaa ja 8 tuntia unta. Jos tämä 80-90 prosenttisesti toteutuu arjessa, niin asiat ovat aika hyvin jaksamisen kannalta.

Työntekijän psykologisen joustavuuden kuuluu se, että välillä venytään – tulee niitä pitkiä päiviä ja ylityötunteja. Mutta jos ylityötunneista tulee sääntö, on jotain pielessä. Työntekijän omalla vastuulla on ottaa tämä asia esille, jos ylityön tekeminen on enemmänkin normi kuin poikkeus. Onko työmäärä yksinkertaisesti liian suuri vai onko oma uupumus ehtinyt sille tasolle, että ei enää jaksa sitä mitä ennen? Tällöin pitäisi esihenkilön ja työnantajan kanssa miettiä, mitä tälle tilanteelle nyt voidaan tehdä. Kyseessä on kuitenkin molemminpuolinen vastuu: on työnantajan asia ottaa koppia tilanteesta, mutta työntekijän vastuu on tuoda ongelma esiin.

On niitäkin ihmisiä, jotka suorastaan nauttivat pitkien päivien painamisesta. Onko se silloin työntekijän omalla vastuulla huolehtia omasta jaksamisestaan ja riittääkö se työnantajalle, että työntekijä vakuuttelee jaksavansa hyvin? Elämä ei ole kyllä balanssissa silloin, jos päivän tunneista 13-14 käytetään työntekoon. Itsensä johtamiseen kuuluu se, että pitää myös huolen normaaleista työtunneista.

Työn tehokkuutta mittaavia tutkimuksia on tehty paljon. Keskimäärin ihminen pystyy tekemään luova ajattelua vaativaa tuloksellista työtä noin viisi tuntia päivässä. Kaikki muu on valmisteluja ja taustatyötä, sekä työn sosiaalista puolta, joka nyt etätyössä on kyllä jäänyt aika lailla minimiin. Paljonko ylityötä tekevän henkilön työajasta oikeasti on tehokasta ja tuloksellista työtä? Tasapainon löytäminen työn ja muun elämän välillä lisää jaksamista, motivaatiota ja elämänhallintaa. 

Ihmisen hyvinvoinnissa työllä on tietysti iso merkitys, ja vietämme työn parissa ison osan elämästämme. Työssä hyvinvoivat ihmiset kokevat työnsä merkitykselliseksi. Mutta myös muiden elämän osa-alueiden tulee olla merkityksellisiä. Ihmisen pitää pitää itsestään huolta niin, että työ ei vie kaikkea, vain aikaa jää myös vapaa-ajalle, levolle ja sosiaalisille suhteille. Jos joku näistä osa-alueista lähteä heikentymään, niin kyllä se näkyy muissakin osa-alueissa.

Korona-aika on tuonut tullessaan sen, että työmatkat ovat monilta jääneet pois. Aiemmin Auntie-ammattilaisena suosittelin asiakkailleni käyttämään työmatkat palautumiseen tai mindfulness-harjoituksiin, tai muulla tavoin virittäytymään päivään. Toisaalta työmatka voi olla myös hyvä tapa erottaa työ- ja vapaa-aika keinona nollata esimerkiksi työasiat pois mielestään ennen kotiin siirtymistä. Etätyöläinen voi yrittää saavuttaa saman vaikka vain kävelemällä korttelin ympäri aamuisin ennen työhön ryhtymistä. Eikä vain siirtymällä keittiön pöydän äärestä sohvalle.

Tässäkin näkyy työntekijän oma vastuu erottaa vapaa-aika työajasta. Työnantaja voi tarjota jos jonkinlaista webinaareja ja koulutusta itsensä johtamisesta, mutta jos työntekijä ei oikeasti omassa elämässään ala arjessa oikeasti tekemään näitä asioita, niin mikään ei muutu.

 

Kuka hallitsee kalentereitamme?

Varsinaisissa työssä itsensä johtamisessa on hyvin tärkeää pitää kiinni olemassa olevista rakenteista. Työnantaja asettaa nämä raamit, kuten tiimirakenteet ja yhteiset pelisäännöt. On tärkeää myös kunnioittaa toisen työaikaa ja toisen työtä. 

Kuka hallitsee sinun kalenteriasi? Normaalina työpäivänä sähköpostit laulaa, eri viestintäsovellukset piippaavat koko ajan, aina on kiire jonnekin. Suunnitelmallisuus ja järjestelmällisyys kalenterin hallinnassa ja suunnittelussa auttavat. Kalenteriin varmasti päätyy kaikki säännölliset tiimirakenteet kuten tiimipalaverit, mutta kannattaa itselleen myös merkitä ylös omat kirjalliset työt kuten raportoinnit ja varata niille aikaa. Kannattaa varata aikaa myös esimerkiksi sähköpostin lukuun kerran päivässä, eikä niin että käy 10 kertaa päivässä tarkistamassa uudet viestit. Mieti, paljonko oikeasti on kiireellisiä sähköposteja, joihin on välittömästi reagoitava? Jos koko ajan altistaa itsensä tietotulvalle, silloin työ pysyykin kaoottisena. 

Haluatko varata työkaverin kanssa palaverin ja näet että hänen kalenterissa on selvästikin omia varauksia eli siis ihan vapaata aikaa! Siihen päälle voi sopia hyvin jotain … Eli ei pidä alkaa ja sotkemaan työkaverin suunnittelemaa työpäivää. Kunnioitetaan myös toisen työntekijän aikaa ja kalenteria.

Itsensä johtamista on myös rajojen asettaminen, jotta teet niitä töitä, jotka kuuluvat sinun vastuullesi ja tavoitteisiisi. On myös tärkeää tulla palavereihin valmistautuneena, ja sitä kautta kunnioittaa myös toisten aikaan ja työtä. Toisaalta voi myös kyseenalaistaa palavereita: onko juuri tämän palaveri tärkeä minun perustehtäväni kannalta? 

 

Johda myös muita

Kukaan ei voi tietää mitä sinä teet, jos et kerro siitä muille. Suomalaisten luterilainen työetiikka on hyvin vahva. Mikä on tietysti hieno piirre ja työnantajan kannalta erittäin hyvä asia, että olemme tunnollisia. Mutta jos tuntuu, että kaikki aina kävelevät ylitsesi, tunnollisuus kääntyy itseään vastaan. On sinun vastuullasi kertoa minkä asioiden kanssa tällä hetkellä työskentelet ja mitkä ovat sinun prioriteettisi. Sinulle voi tulla piiloaggressiivinen olo, että eivätkö muut ymmärrä, että minunkin työni on tärkeää. Kyse ei kuitenkaan ole arvostuksen puutteesta vaan siitä, että he eivät tiedä mitä työssäsi teet juuri nyt. Tuo ongelmalliset asiat esiin minä muodossa, kerro miltä sinusta tuntuu, älä syyttele muita.

Kannattaa tuoda oman työn sisältöä ja sen merkitystä esiin. Ole ylpeä siitä mitä teet. Kuka sen kissan hännän nostaa, jos et sinä itse!

 

Tupu-tunti

Nyt ei ole kyse Ankkalinnan kolmikosta, vaan tunteiden purku -tunnista. Tiimipalaverit ovat tärkeitä asioiden käsittelemiseksi, mutta niiden alussa voisi kysellä miten hommat sujuu, mitkä on fiilikset. Olisi tärkeää, että pääsisi myös keskustelemaan siitä mitä tunteita  työyhteisö ja työnteko herättää. Tupu-tunti vähentäisi niin sanottua käytäväkeskustelua tai kahdenvälisiä keskusteluja. Niissä helposti syntyy erilaisia klikkejä ja oletuksia, mutta tupu-tunneilla voisi keskustella siitä, miltä minusta joku asia nyt juuri tuntuu tiettyyn työhön liittyen. Tunteiden tuulettamiselle olisi oma aikansa ja paikkansa. Näin luotaisiin turvalliset puitteet jatkuvalle keskustelulle, joka mahdollistaa avoimen ja rakentavan vuoropuhelun. Tämä kuitenkin vaatii henkisesti turvallisen ympäristön, jotta asiat eivät lähde väärään suuntaan.

 

Thank God it’s Friday

Voisiko viikkoa rakentaa alkupainotteisesti niin, että perjantaina et olisi aivan loppu? Perjantaina juuri pitäisi jaksaa alkaa tehdä niitä asioita vapaa-ajallasi, joista saat voimaa ja energiaa ja palaudut viikon töistä ollaksesi virkeä maanantaiaamuna. On tosi surullista, että elämme vain viikonlopusta toiseen, lomasta toiseen. Olisi parempi saada arki ja työviikko rakennettua niin, että ne menisivät sulassa sovussa. Ehkä kannattaisi suunnitelmallisesti sijoittaa haastavimmat ja eniten ajattelutyötä vaativat työtehtävät alkuviikkoon, kun on ehkä vielä enemmän voimia. Ja sitten keventää työtään loppuviikkoa kohti. Jos mahdollista. 

Mieltä ja aivoja voisi verrata kovalevyyn, sitäkin pitää välillä siivota, järjestellä ja tyhjentää. Muuten se täyttyy sälästä. Mikrotauot toimivat palautumisessa hyvin. Voisikin lanseerata kaikille välitunnin. Hetki poissa työpisteestä tietokoneelta sorvin äärestä. Paikallaan hyppimistä, meditaatiota, mitä vaan, josta ei tule ulkoisia ärsykkeitä.

Sisu on hieno suomalainen käsite, mutta siinä on tiettyjä negatiivisiakin mielleyhtymiä siitä, että pitää pärjätä, yksin. Sisuun voisi kehittääkin uusia ulottuvuuksia: ei tarvitse pärjätä yksi, vaan saa kysyä apua. Silloin kun ei pärjää yksin, ei jaksa eikä osaa. Siinäkin tulee itsensä johtaminen näkyviin, kun pystyt toteamaan sen, että tarvitset apua.

 

5 vinkkiä itsensä johtamiseen 

Lopuksi annan sinulle viisi vinkkiä, joilla voit parantaa itsesi johtamista.

  1. Ota itse vastuu oman työsi ohjaamisesta ja johtamisesta
  2. Kunnioita myös muiden työtä ja työaikaa 
  3. Tunnista ja pidä rajoista kiinni
  4. Huolehdi omasta palautumisestasi, pidä mikrotaukoja ja erota työ- ja vapaa-aika
  5. Suunnittele työtäsi ja kehitä siihen rakenteita, hallitse kalenteriasi

Auntie-paketeista Leading Me osuu juuri tähän aiheeseen. Paketin teemoina ovat:

  • Itseohjautuvuus ja sen merkitys omassa työssä
  • Tavoitteiden asetanta
  • Suunnan löytäminen
  • Oman työn ohjaus ja organisointi

Auntie-ammattilainen Niina Kokko

YTM, Ratkaisukeskeinen terapeutti

Asiantuntija lastensuojelujärjestössä